home *** CD-ROM | disk | FTP | other *** search
/ Aminet 22 / Aminet 22 (1997)(GTI - Schatztruhe)[!][Dec 1997].iso / Aminet / docs / mags / saku22.lha / Teksti / Huumeet.txt < prev    next >
Text File  |  1997-07-12  |  41KB  |  779 lines
  1. 2
  2. 1*
  3. {A                     Tietoa huumeista ja muista päihteistä
  4. {A                     -------------------------------------
  5.  
  6. {8                                 Tytti Tolvanen
  7. {8                                   Sini Laine
  8. {8                                 Mia Hämäläinen
  9.  
  10.  
  11. {8                             (täydentänyt Anu Seilonen)
  12.  
  13. {DJohdanto
  14.  
  15. Valitsimme aiheeksemme huumausaineet niiden lisääntyneen käytön vuoksi ja  koska
  16. huumausainerikollisuus on kaksinkertaistunut muutamassa vuodessa.
  17.  
  18. Tämä tietopaketti on käytännön sovellus työstämme ja sen tarkoituksena on  antaa
  19. lisätietoa opiskelijoille ja koululaisille yleisimmistä päihteistä, niiden  vai-
  20. kutuksista, tunnistuksesta ja haitoista.
  21.  
  22. Toivottavasti tietopakettimme saa teidät oivaltamaan sitä ongelmaa,  joka  päih-
  23. teiden käyttöön liittyy. 
  24.  
  25.  
  26. {DHistoria
  27.  
  28. Huumausaineet levisivät 1940 - 1950-luvuilla. Ensimmäinen huumeaalto  osui  Suo-
  29. meen 1969 - 1974. Silloin hyvin menestyneet nuoret aloittivat klassisten huumei-
  30. den, lähinnä kannabiksen ja LSD:n käytön suurimmissa kaupungeissamme. Useimmiten
  31. oli kyse kokeilukäytöstä ja huumeiden käyttö jäi. Huumeaalto vaimeni ja  ongelma
  32. näytti tasaantuneen lähes kahdeksi vuosikymmeneksi.
  33. 1970-luvulla ns. kovat huumeet  kuten  heroiini  ja  morfiini  olivat  yleisesti
  34. käytössä Euroopassa, ja tällöin huumeongelma tunnustettiin myös Suomessa. Vuonna
  35. 1983 huumeiden väärinkäyttäjiä oli arviolta n. 5000 ja kokeilijoita n.  50  000.
  36. Yli puolet huumausaineista oli hasista.
  37.  
  38. Nyt 1990-luvulla ollaan yksimielisiä siitä, että  Suomi  ratsastaa  toisen  huu-
  39. meaallon harjalla. Maassamme on eri mittareiden mukaan pahin huumetilanne kautta
  40. aikojen. Huumeiden käyttö on toistaiseksi vähäisempää kuin  muualla  Euroopassa.
  41. Suomessa päihdeongelmien erityispiirteenä on huumeiden, lääkkeiden ja  alkoholin
  42. sekakäyttö. Huumausaineet voidaan luokitella joko lääketieteellisesti tai  juri-
  43. disesti.
  44.  
  45.  
  46. {DHuume, huumausaine, päihde?
  47.  
  48. Nuorison voimakkaasti lisääntyneen huumausaineiden käytön myötä otettiin Suomes-
  49. sa 1960-luvun lopulla käyttöön lyhyempi termi "huumeet", joka on  kielenkäytössä
  50. vakiintunut yleensä tarkoittamaan ns. varsinaisia huumausaineita kuten kannabis-
  51. ta, amfetamiinia,  metamfetamiinia,  MDMA:a,  morfiinia,  heroiinia,  kokaiinia,
  52. LSD:tä jne.
  53.  
  54. Huumausaineita ovat varsinaisten huumeiden lisäksi monet jännitystä  lieventävät
  55. lääkkeet ja unilääkkeet, liuottimet, liimat ja lakat sekä eräät lääkkeet,  joita
  56. saa reseptillä tai ilman reseptiä ja joilla etenkin ylisuurina annoksina on huu-
  57. maava vaikutus.
  58.  
  59. Termeistä laajin on päihde. Päihdyttävien aineiden eli päihteiden joukkoon  las-
  60. ketaan edellä mainittujen huumausaineiden ja lääkeaineiden lisäksi alkoholi.
  61.  
  62. {6                                                                     ---------->
  63. Lainopillisesti huumausaineilla tarkoitetaan aineita ja  valmisteita,  jotka  on
  64. mainittu Suomea sitovassa kansainvälisessä huumausaineyleissopimuksessa ja  psy-
  65. kotrooppisia aineita koskevassa yleissopimuksessa. Lääketieteellisesti määritel-
  66. tynä huumausaineet ovat aineita, jotka aiheuttavat  psyykkisen  ja/tai  fyysisen
  67. riippuvuuden.
  68.  
  69. Voidaan siis sanoa, että huumausaineet ovat  riippuvuutta  aiheuttavia  aineita,
  70. joiden katsotaan olevan yksilölle ja yhteiskunnalle niin vaarallisia, että  nii-
  71. den leviäminen on estettävä tai sitä on rajoitettava erityisin  lainsäädäntötoi-
  72. min.
  73.  
  74. Huumausaineen valmistuksena pidetään tuotantoa lukuun ottamatta kaikkia menetel-
  75. miä, joilla huumausaineita voidaan aikaansaada. Valmistuksena  pidetään  lisäksi
  76. puhdistamista sekä huumausaineiden muuntamista toisiksi huumausaineiksi. Huumau-
  77. saineen tuotannolla tarkoitetaan oopiumin, kokanlehtien, kannabiksen tai  kanna-
  78. bishartsin erottamista kasveista, joista niitä saadaan. 
  79.  
  80.  
  81. {DHuumausainelaki
  82.  
  83. 1.1.1994 voimaan astunut uusi huumausainelaki, 14.7.1995 voimaan astunut huumau-
  84. saineasetus ja rikoslain täydennys  huumausainerikoksista  määrittelevät,  mitkä
  85. aineet ovat huumausaineita, millaisessa tilanteessa aineen käyttäminen on  rikos
  86. ja mitä rangaistuksia lain rikkomisesta aiheutuu.
  87.  
  88. Huumausaineen tuotanto, valmistus, maahantuonti, maastavienti,  jakelu,  kauppa,
  89. hallussapito ja käyttö muuhun kuin lääkinnällisiin, tieteellisiin tai huumausai-
  90. nerikosten ehkäisemistä tai tutkintaa  edistäviin  tarkoituksiin  on  kielletty.
  91. Suomessa yleisimmät  huumausainerikokset  koskevat  aineiden  hallussapitoa  tai
  92. käyttämistä.
  93. Huumausainerikoksesta tuomitaan sakkoon tai vankeusrangaistukseen enintään  kah-
  94. deksi vuodeksi, törkeästä huumausainerikoksesta vankeuteen vähintään yhdeksi  ja
  95. enintään kymmeneksi vuodeksi, huumausainerikoksen valmistelusta sakkoon tai van-
  96. keuteen enintään kahdeksi vuodeksi ja huumausainerikoksen edistämisestä  (jollei
  97. teko ole rangaistava osallisuutena huumausainerikokseen tai törkeään  huumausai-
  98. nerikokseen) sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi. 
  99.  
  100.  
  101. {DMiksi päihteitä käytetään?
  102.  
  103. Ei yhtään syytä
  104.  
  105. Päihteiden kokeilulla tai käytöllä ei ole selkeitä yksittäisiä syitä.  Syitä  on
  106. etsitty ihmisten persoonallisuuden piirteistä, ympäristötekijöistä ja päihteistä
  107. itsestään. Taustatekijöitä on aina useita ja ne ovat ihmisillä erilaisia. Kokei-
  108. luun ja käyttöön johtanut elämäntilanne on jokaisella yksilöllinen. 
  109.  
  110.  
  111. {DKokeilu
  112.  
  113. Päihteitä kokeilevat ovat usein itsenäistymässä olevia nuoria. Kokeilulla  nuori
  114. haluaa ehkä osoittaa kykynsä tehdä vanhmepien tahdosta riippumattomia  ratkaisu-
  115. ja. Päihteitä saatetaan pitää salaperäisinä ja kiehtovina  ja  niitä  kokeillaan
  116. pelkästä uteliaisuudesta. Kokeiluun voi vaikuttaa myös toveripiirin vaikutus tai
  117. nuoren halu kuulua jengiin. Kokeilija tulee aineesta riippuvaiseksi hyvinkin no-
  118. peasti, joistakin aineista jopa parin käyttökerran jälkeen. 
  119.  
  120.  
  121.  
  122. {6                                                                     ---------->
  123. {DMitä päihteistä haetaan?
  124.  
  125. Päihteiden avulla yritetään ratkaista tai paeta erilaisia omaan elämään  liitty-
  126. viä ongelmia. Päihteistä haetaan apua yksinäisyyteen, turvattomuuteen ja  masen-
  127. nukseen. Niillä yritetään helpottaa ahdistuneisuutta ja  tuskaisuutta  tai  lau-
  128. kaista jännitystiloja. Osalle käyttäjistä tärkeintä  on  uusien  tajunnantilojen
  129. etsiminen, osa hakee jännitystä tai mielihyvän kokemuksia. 
  130.  
  131.  
  132. {DKäyttö
  133.  
  134. Suurin osa kokeilijoista lopettaa kerran  tai  kahden  jälkeen.  Kokeilu  muttuu
  135. käytöksi, jos käyttäjä kokee päihteiden myönteiset vaikutuksen suuremmiksi  kuin
  136. kielteiset. Päihteiden käyttö voi olla hallittua,  mutta  joissakin  tapauksissa
  137. käyttö voi muuttua hallitsemattomaksi tai pakonomaiseksi. 
  138.  
  139.  
  140. {DRiippuvuus
  141.  
  142. Riippuvuus voi olla psyykkistä, fyysistä tai sosiaalista. Psyykkinen  riippuvuus
  143. tarkoittaa  sitä,  että  henkilö  tuntee  ja  uskoo  käyttämänsä  aineen  olevan
  144. välttämätöntä hyvinvoinnilleen. Aineen  käyttämättömyydestä  seuraa  esimerkiksi
  145. haluttomuutta, aloitekyvyttömyyttä, masennusta ja henkisen tason laskua.
  146.  
  147. Fyysisessä riippuvuudessa aineen käyttö muuttaa elimistön toimintoja siten, että
  148. käytön keskeytyminen aiheuttaa ruumiillisia  vieroitusoireita  kuten  väsymystä,
  149. pahoinvointia, erilaisia kipuja, tuskaisuutta, oksentelua ja kouristuksia. Vaik-
  150. ka fyysinen  riippuvuus  saataisiinkin  hoidettua  lääkinnällisin  toimenpitein,
  151. psyykkinen riippuvuus saa käyttäjän usein palaamaan aineiden pariin.
  152. {6                                                                     ---------->
  153. Sosiaalisesti päihteistä riippuvainen haluaa säilyttää  asemansa  yhteisössä  ja
  154. jatkaa päihteiden käyttöä ympäristönsä vaikutuksesta. 
  155.  
  156.  
  157. {DPäihteiden käyttäjän tunnistaminen
  158.  
  159. Huumausaineiden päihdekäyttö on lisääntymässä. Yleisimpiä  Suomessa  käytettäviä
  160. laittomia huumausaineita ovat kannabis, amfetamiinivalmisteet, opiaatit ja  hal-
  161. lusinogeenit. Suurin osa huumausaineiden käytöstä jää  hoito-organisaatioissakin
  162. edelleen tunnistamatta. Vain pieni osa huumausaineiden  käyttäjistä  hakee  apua
  163. ratkaistakseen päihdeongelmansa.
  164.  
  165. Huumausaineiden saannin loppuminen on tyypillinen tilanne, jolloin käyttäjä  ha-
  166. keutuu vastaanotolle vieroitusoireiden vuoksi. Muita syitä avun hakemiseen  voi-
  167. vat olla työpaikan menettämisen uhka tai  läheisten  kehotus  hakeutua  hoitoon.
  168. Usein potilas on hoidon suhteen ambivalentti eli kykenemätön tekemään ratkaisua,
  169. ja hänen toiveensa avusta muuttuu nopeasti. Vastaanotolla lääkereseptiä  vaativa
  170. potilas voi käyttäytyä vilpillisesti tai väkivaltaisestikin.
  171.  
  172. Parhaiten tietoa päihteiden osuudesta oireisin saa kysymällä potilaalta  suoraan
  173. myös huumausaineiden käytöstä. Epäily siitä, että potilas käyttää  huumausainei-
  174. ta, muodostuu useista havannoista. Potilaan ystäväpiiri tai  elämänarvot  voivat
  175. muuttua radikaalisti. Hän saattaa laiminlyödä  sosiaalisia  velvoitteitaan  suh-
  176. teessa läheisiinsä ja työhön tai opiskeluunsa.  Potilasta  tutkittaessa  voidaan
  177. todeta iholla injektioarpia. Potilas voi  vaikuttaa  päihtyneeltä,  vaikkei  hän
  178. tuoksu alkoholilta, eikä alkometrin mukaan uloshengitysilmassa ole alkoholia.
  179.  
  180. Päihteiden viimeaikainen käyttö voidaan vastaanotolla  todeta  nopeasti  virtsan
  181. seulontamenetelmillä. Monien ristireaktioiden  ja  muiden  virhemahdollisuuksien
  182. vuoksi positiivista tuloksista pitää tehdä virtsan päihde-erittelytutkimus  var-
  183. mistuksineen.
  184.  
  185. Unettomuus ja ahdistuneisuus ovat tavallisia  huumausaineiden  vieroitusoireita.
  186. Äkillisten sekavuustilojen yhtenä syynä voi olla huumausaineiden käyttö tai vie-
  187. roitusoireet. Huumeiden ja päihteiden sekakäyttäjillä on usein muita samanaikai-
  188. sia hoitoa vaativia somaattisia ja  psyykkisiä  sairauksia.  Huumausainepotilaan
  189. sekavuus voi liittyä johonkin samanaikaiseen somaattiseen sairauteen kuten  kal-
  190. lovammaan, lääkemyrkytykseen, infektioon, sokeritasapainon häiriöön  tai  hypok-
  191. siaan. Psyykkisistä sairauksista erityisesti asosiaalinen  persoonallisuushäiriö
  192. on yleinen huumeiden ja päihteiden sekakäyttäjillä. 
  193.  
  194.  
  195. {DYleisimmät päihteet
  196.  
  197. Päihteet vaikuttavat ihmisen psyykkisiin ja fyysisiin toimintoihin  ja  tajunnan
  198. tasoon. Psykoaktiivisia aineita on käytetty sekä päihteinä että lääkkeinä.  Myös
  199. lääkinnälliseen käyttötarkoitukseen soveltuvilla  aineilla  voidaan  aikaansaada
  200. päihtymistila mm. yliannostelemalla niitä tai käyttämällä niitä yhdessä  alkoho-
  201. lin ja huumeiden kanssa. Päihdyttävät aineet jaetaan kolmeen ryhmään:  alkoholi,
  202. lääkkeet ja huumeet. 
  203.  
  204.  
  205. {DKannabis
  206.  
  207. Kannabistuotteet kuten hasis ja marihuana ovat yleisimpiä  Suomessa  laittomasti
  208. käytetyistä huumausaineista. Kannabistuotteiden tehoaine on tetrahydrokannabino-
  209. li eli THC, jota saadaan hamppukasvista erittyvästä pihkasta. Ensimmäiset  viit-
  210. taukset hampun käyttöön nautintoaineena löytyvät 4000 vuotta  vanhasta  Atharva-
  211. vedasta, jossa hamppu mainitaan yhtenä Intian  pyhistä  kasveista.  Intiasta  ja
  212. Kiinasta hamppu levisi hitaasti myös Eurooppaan  ja  Yhdysvaltoihin.  1900-luvun
  213. alkupuolella kiinnostus marihuanaa kohtaan nautintoaineena kasvoi  alkoholikiel-
  214. tolakien vuoksi. Seurauksena myös kannabistuotteet kiellettiin.
  215.  
  216. Hasis on hampun kukinnoista ja lehdistä kerättyä, voimakkaasti tuoksuvaa pihkaa,
  217. joka on puristettu levyksi, puikoksi tai palloksi. Yleensä piipussa tai sätkässä
  218. tupakkaan sekoitettu hasis on kiinteää massaa tai muruja, joiden väri  vaihtelee
  219. vaaleasta  harmahtavasta  ruskeaan  tai  miltei  mustaan.  Suomessa   yleisimmin
  220. käytettävä kannabis on hasista. Hasisöljy on kannabiskasvista  puristettu  öljy,
  221. jonka THC-pitoisuus on korkea. Sitä käytetään liuotettuna suun kautta tai  esim.
  222. kostuttamalla savuke hasisöljyllä.
  223.  
  224. Marihuana on kuivattua hampun  lehteä  ja  kukintoa.  Piipussa,  itsekäärityissä
  225. sätkissä tai filtterittömissä savukkeissa poltettava  ruskehtava  tai  vihertävä
  226. marihuana muistuttaa oreganoa tai rouhittua ruohoa. Se on teholtaan selvästi ha-
  227. sista miedompaa. Marihuanaa ei juuri tuoda ulkomailta, vaan se kasvatetaan  suu-
  228. reksi osaksi kotona.
  229.  
  230. Poltettaessa kannabiksen mielihyvää tuottava vaikutus alkaa muutamassa minuutis-
  231. sa ja kestää pari kolme tuntia. Kannabis vaikuttaa vielä noin 12  tuntia  käytön
  232. jälkeen psykomotoriseen suorituskykyyn  ja  kognitiivisiin  toimintoihin.  THC:n
  233. puoliintumisaika  on  noin  kahdeksan   päivää.   Kannabinolit   poistuvat   yk-
  234. sittäiskäytön jälkeen kehosta vasta jopa viikkojen kuluttua. Säännöllisen käytön
  235. ja suurkulutuksen yhteydessä kehoon varastoituu näin THC-kertymiä, jotka  voivat
  236. aiheuttaa päihdetiloja vapautuessaan elimistöön.
  237.  
  238. Käyttäjien kannabistuotteille antama nimi on pilvi, joka  kuvaa  käyttäjien  ai-
  239. neelta odottamaa vaikutusta. Muita katunimityksiä kannabistuotteille  ovat  mari
  240. (mara), hamppu, ruoho, tötsyt, paukut, imut, öljy, dulla, möyhy ja hasa. 
  241.  
  242. {6                                                                     ---------->
  243. {8Vaikutus:
  244.  
  245. {A- hyvänolon tunne, euforia
  246. {A- puheliaisuus, hilpeys/syrjäänvetäytyminen, uneliaisuus
  247. {A- tunne syvällisestä itsensä ymmärtämisestä
  248. {A- häiriöt ajan, paikan, etäisyyden ja nopeuden tajussa, muistihäiriöt
  249. {A- koordinaatio- ja tilannearviokyvyn heikkeneminen
  250. {A- vaikutukset yksilöllisiä
  251.  
  252. {8Tunnistus:
  253.  
  254. {A- verestävät silmänvalkuaiset
  255. {A- poltetun hamppuköyden haju vaatteissa ja sisätiloissa
  256. {A- hasispiippu, vaa'at, veitset, aineen palaset
  257.  
  258. {8Haitat:
  259.  
  260. {A- aineen keräytyvät jatkuvassa käytössä aivoihin
  261. {A- keskittymiskyvyn häiriöt, yrityshalun sammuminen
  262. {A- asteeltaan vaihteleva henkinen riippuvuus
  263.  
  264.  
  265. {DAmfetamiini
  266.  
  267. 1930-luvulla amfetamiini otettiin käyttöön nuhalääkkeenä. Myöhemmin  sen  avulla
  268. on yritetty hoitaa mm. narkolepsiaa,  keskittymishäiriöitä,  lasten  yliaktiivi-
  269. suutta, liikalihavuutta ja  masennusta.  Toisessa  maailmansodassa  amfetamiinia
  270. käytettiin taisteluväsymyksen ehkäisijänä varsinkin Saksassa ja Japanissa. Amfe-
  271. tamiinia ja sen sukulaisaineita käytettiin Suomessa  mm.  masennus-  ja  laihdu-
  272. tuslääkkeinä vuoteen 1968 asti, jolloin aine määriteltiin  huumausaineeksi  eikä
  273. sitä sen jälkeen ole käytetty Suomessa lääkkeenä. Amfetamiini ja sen  synteetti-
  274. set päihdekäyttöön tarkoitetut johdannaiset ovat yleisesti käytettyjä huumausai-
  275. neita.
  276.  
  277. Amfetamiinivalmisteet  ovat  kemiallisia  valmisteita,  fenyylijohdoksia,  jotka
  278. esiintyvät vaaleina, epäpuhtauksien vuoksi erisävyisinä  jauheina,  tabletteina,
  279. kapseleina ja liuoksina, joita käytetään ruiskeina lihakseen  tai  suoneen  sekä
  280. suun kautta. Amfetamiini poistuu elimistöstä noin viikossa.
  281.  
  282. Aineelta odotettuja vaikutuksia kuvaavat siitä käytetyt katunimet piri, blomste-
  283. ri, pirna, spiidi ja vauhti. Siitä etsitään vastapainoa uhkaavalle masennukselle
  284. ja mitättömyyden tunteelle. 
  285.  
  286. {8Vaikutus:
  287.  
  288. {A- hyvän oloinen kiihotustila, muistuttaa seksuaalista elämystä
  289. {A- hermostuneisuus, aistiharhat, agressiivisuus, kärsimättömyys
  290. {A- suu kuivuu, virtsarakon tyhjennys vaikeutuu
  291. {A- unettomuus, ruokahaluttomuus
  292. {A- nopeasti kehittyvä kasvava riippuvuus, sietokyvyn kasvu
  293.  
  294. {8Tunnistus:
  295.  
  296. {A- levottomuus, hermostuneisuus ja hikoilu
  297. {A- kiihtynyt pulssi ja hengitys, laajentuneet silmäterät
  298. {A- sanavalmius ja itsetietoisuus
  299. {A- pistojäljet käsivarsissa, laihtuminen
  300.  
  301.  
  302. {6                                                                     ---------->
  303. {8Haitat:
  304.  
  305. {A- taudit likaisista ruiskuista (mm. keltatauti, sukupuolitaudit, hiv)
  306. {A- mielenhäiriöt (pelko- ja paniikkitilat)
  307. {A- kuolema yliannostuksesta, aivoverenvuoto
  308. {A- nopeasti kehittyvä henkinen ja ruumiillinen riippuvuus
  309. {A- suurina annoksina vainoharhaisuutta tai amfetamiinipsykoosi
  310.  
  311.  
  312. {DEcstasy (ekstaasi)
  313.  
  314. Ekstaasia (metyleenidioksimetamfetamiini, MDMA) voidaan  kutsua  hallusinogeeni-
  315. seksi amfetamiiniksi. Saksalainen Merck patentoi MDMA:n jo vuonna 1913 ilmeises-
  316. ti laihdutuslääkkeeksi. Tuotetta ei kuitenkaan koskaan  markkinoitu.1953  Yhdys-
  317. valtojen armeija kokeili ainetta huhujen mukaan tarkoituksenaan  löytää  totuus-
  318. seerumi. Suuren yleisön tietoisuuteen ekstaasin toi legendaarinen  tohtori  Ale-
  319. xander Shulgin. Myös muita amfetamiinin johdannaisia kuten  metyleenidioksiamfe-
  320. tamiinia (MDA) ja bromidimetoksiamfetamiinia (DOB) on  viime  aikoina  liikkunut
  321. Suomenkin markkinoilla.
  322.  
  323. Ekstaasi on valkoista jauhetta, josta voidaan puristaa erivärisiä  ja  -kokoisia
  324. kuvituksilla tai sydänkaiverruksilla koristeltuja pillereitä,  valmistaa  kapse-
  325. leita ja annostella pulverina. (Samassa muodossa leviävät myös MDA ja DOB.) Eks-
  326. taasi on emäsmuodossaan myskinhajuista ja polttavan makuista  öljyä.  Ekstaasie-
  327. ristä on löydetty usein mm. LSD:tä, kofeiinia, amfetamiinia ja jopa myrkkyä, st-
  328. rykniiniä.
  329.  
  330. Ekstaasia ei liikkeellä ole suhteellisesti paljon, mutta se  vetoaa  erityisesti
  331. nuoriin. Osittain se on liittynyt nuorisokulttuuriin ja  se  on  vaikutukseltaan
  332. nuorten   suosima,   joten   se   on   juurtunut   kaikkein   potentiaalisimpaan
  333. käyttäjäryhmään. Nuoret hakevat ekstaasista rohkeutta ja vauhtia juhlintaan. Ta-
  334. rinat ekstaasista seksihuumeena ovat kuitenkin  pelkkiä  legendoja.  Tosiasiassa
  335. useimmat miehet eivät aineen vaikutuksen alaisena  saa  lainkaan  erektiota,  ja
  336. naiset kokevat orgasmin laimeampana kuin tavallisesti. Aine  kiihdyttää  pulssia
  337. ja lisää sosiaalisuutta, mutta ei seksuaalista halua.
  338.  
  339. Ekstaasin kerta-annos voi aiheuttaa verenpainekriisin ja ns. serotoniinisyndroo-
  340. man, jolle ominaisia oireita ovat pahoinvointi, kiihtyneisyys  ja  kouristukset.
  341. Sitä esiintyy silloin, kun ekstaasia käytetään yhdessä  serotoniinijärjestelmään
  342. vaikuttavien  masennuslääkkeiden   kanssa.   Ekstaasi   häiritsee   myös   kehon
  343. lämmönsäätelyjärjestelmän toimintaa ja nostaa kehon lämpötilaa.  Hikoilun  myötä
  344. nestehukan vaara on suuri, ja fyysisen rasituksen  (tanssi,  juoksu)  yhteydessä
  345. yksikin tabletti voi johtaa kuolemaan. Sympaattinen hermosto kiihottuu, keho käy
  346. ylikierroksilla ja pulssi kiihtyy. Pitkäaikaiskäytössä ekstaasi  tuhoaa  seroto-
  347. niinia välittäjäaineenaan käyttäviä hermosoluja. 
  348.  
  349. Ekstaasin katunimiä ovat adam, E, emppu, ellu, eemeli, ekstaasi ja x.
  350.  
  351. {8Vaikutus:
  352.  
  353. {A- voimakas euforia ja mielialan nousu
  354. {A- empatian ja onnellisuuden tunteen kasvu
  355. {A- vaikutusaika 3 - 6 tuntia
  356. {A- korostunut henkinen ja emotionaalinen selkeytyminen
  357. {A- yliluonnollisia tai uskonnollisia elämyksiä
  358. {A- tehostuneet kuulo-, tunto- ja näköaistimukset
  359. {A- isot annoserät vaikuttavat harha-aistimusten syntymiseen
  360.  
  361.  
  362. {6                                                                     ---------->
  363. {8Tunnistus:
  364.  
  365. {A- väkivaltainen ja järjetön käyttäytyminen isoja annoseriä käytettäessä
  366. {A- yliaktiivisuus, hikoilu, voimakas tunnetilojen vaihtelu
  367. {A- lihaskouristuksia mm. kasvoissa
  368.  
  369. {8Haitat:
  370.  
  371. {A- pahoinvointi, hikoilu, unettomuus
  372. {A- päänsärky, verenpaineen ja pulssin kohoaminen
  373. {A- pelkotilat, sumentuneita näkyjä
  374. {A- ruokahaluttomuus, anoreksia
  375. {A- pitkäaikaiskäytössä maksavaurioita ja hermosolujen tuhoutumista
  376. {A- yliannostuksissa kouristuksia, hourailua, hengityshalvaus, kooma
  377.  
  378.  
  379. {DLSD
  380.  
  381. Voimakkain tunnettu aistiharhoja aiheuttava aine  on  LSD  eli  lysergidi.  3000
  382. vuotta sitten kreikkalaiset Eleusiksen mystikot  joivat  sakramentteinään  tora-
  383. jyväsienestä saatavaa ergotamiiniä sisältäviä juomia. Samasta  aineesta  tohtori
  384. Albert Hoffman syntetisoi LSD-25:n vuonna 1938. Keksintö kuitenkin unohtui, kun-
  385. nes Hoffman viisi vuotta myöhemmin sai ainetta vahingossa elimistöönsä  ja  koki
  386. ensimmäisen LSD-tripin. LSD:tä kokeiltiin psykoterapeuttiseen käyttöön 1950-  ja
  387. 1960-luvuilla. Se oli erityisen suosittu hippikulttuurissa, koska  sen  koettiin
  388. antavan mystisiä kokemuksia, lisääntynyttä luovuuden tunnetta ja elämän  tarkoi-
  389. tuksen ymmärtämistä. Nykyään Yhdysvaltojen lainsäädäntö määrittelee  todistetta-
  390. vasti vähintään seitsemän kertaa LSD:tä nauttineen henkilön oikeustoimikelvotto-
  391. maksi (legally insane).
  392. {6                                                                     ---------->
  393. LSD valmistetaan kemiallisesti ja se on puhtaana väritön neste.  Sitä  käytetään
  394. kapseleina, tabletteina, jauheena, liivatelevyinä ja  nesteenä.  Uusin  suuntaus
  395. ovat ulkomailta saatavat lysergihappoamidia sisältävät siemenet. Neste on  usein
  396. imeytetty ns. trippipalasiin eli pieniin paperinpaloihin, jotka ovat väritettyjä
  397. ja kuvitettuja. Aivoihin asti kaikista nautituista LSD-molekyyleistä pääsee vain
  398. tuhannesosia, jotka nekin poistuvat muutamassa  minuutissa.  Silti  vaikutus  on
  399. voimakas, alkaa 10 - 60 minuutissa ja kestää 8 - 12 tuntia.
  400.  
  401. Käyttäjän persoonallisuuden, ennakko-odotusten, kavereiden ja paikan jossa matka
  402. tehdään on todettu vaikuttavan siihen, millaisia  tuntemuksia  LSD  saa  aikaan.
  403. Matka voi olla epämiellyttävä tai miellyttävä. LSD-matkaan tai trippiin  liittyy
  404. usein hulluuden elämyksiä, skitsoilua ja sekoamista, ja matka  voi  myös  "jäädä
  405. päälle". Jotkut ovat kertoneet käyttäneensä LSD:tä nimenomaan voittaakseen  oman
  406. hulluudenpelkonsa.
  407.  
  408. Katunimityksiä ovat matka, trippi, happo, naksu ja lappu.  LSD  aiheuttaa  vähän
  409. riippuvuutta ja sen toksisuus on pieni. Keskivertoihmisen tappamiseen tarvittai-
  410. siin tuhansia annoksia. Aineen vaikutuksen alaisena voimakkaista  aistiharhoista
  411. kärsivä käyttäjä voi  kuitenkin  itse  vahingoittaa  itseään.  Aineen  krooninen
  412. käyttö on harvinaista ja merkki vakavasta psyykkisestä häiriöstä. 
  413.  
  414. {8Vaikutus:
  415.  
  416. {A- voimakkain tunnettu aistiharhoja aiheuttava aine
  417. {A- epätodelliset mielikuvat, näkö- ja kuuloharhat
  418. {A- minäkäsitteen häiriöt, tunne minän jakautumisesta
  419. {A- muutokset ajan, paikan ja etäisyyden arviointikyvyssä
  420. {A- itsetunnon kohoaminen, paniikki, hilpeys/masentuneisuus
  421.  
  422. {6                                                                     ---------->
  423. {8Tunnistus:
  424.  
  425. {A- vaikutelma mielenhäiriöstä, sekavuus, vapina, pelkotilat
  426. {A- syljenerityksen lisääntyminen, liikkeiden epävarmuus
  427.  
  428. {8Haitat:
  429.  
  430. {A- itsestään uusiutuvat mielenhäiriöt, pysyvä mielisairausriski
  431. {A- kromosomivauriot
  432. {A- krooninen pelokkuus, itsemurhat, henkinen riippuvuus
  433.  
  434.  
  435. {DOpiaatit
  436.  
  437. Unikon narkoottinen vaikutus on tunnettu 6000 vuotta.  Ensimmäisenä  sitä  käyt-
  438. tivät mesopotamialaiset 4000 eKr..  Homeroksen  ja  Hippokrateen  kirjoituksista
  439. löytyy mainintoja unikon parantavasta vaikutuksesta.  1800-luvun  alkuun  saakka
  440. opiaatit olivat yleisiä lääkkeitä.  Injektioneulan  keksiminen  vuosisadan  puo-
  441. livälissä tuotti suuren määrän oopiuminarkomaaneja, yleinen harhaluulo kun  oli,
  442. että aine tekee riippuvaiseksi vain suun kautta nautittuna.  1800-luvun  lopulla
  443. lääkinnällinen käyttö väheni ja opiaatteihin liitettiin mielikuva "epäilyttävien
  444. kansanosien" nautintoaineesta. Ennen 1960-lukua niitä käyttivät  lähinnä  aikui-
  445. set. Ensimmäinen ja toinen maailmansota tuotti jonkin verran  opiaattiriippuvai-
  446. sia henkilöitä, ja käyttäjinä oli myös lääkäreitä ja muuta hoitohenkilökuntaa.
  447.  
  448. Opiaatit eli klassiset huumausaineet valmistetaan oopiumiunikon  kukasta,  josta
  449. saatu uute muutetaan kemiallisesti oopiumiksi, morfiiniksi, kodeiiniksi tai  he-
  450. roiiniksi (ns. luonnonopiaatit). Vahvin niistä on heroiini, kolme  neljä  kertaa
  451. vahvempi kuin morfiini. Miedoin vaikutus on kodeiinilla, noin kuudesosa  morfii-
  452. nin tehosta. Synteettisesti valmistettuja opiaatteja ovat mm. meperidiini,  bup-
  453. renorfiini, dekstropropoksifeeni, petidiini ja metadoni, jota käytettiin  aikai-
  454. semmin vieroituksessa mutta  josta  luovuttiin  monen  vieroituspotilaan  tultua
  455. siitä riippuvaiseksi.
  456.  
  457. Nykyään lääketieteen tarpeisiin valmistetaan vain  kodeiinia  yskänlääkkeitä  ja
  458. morfiinia voimakkaan kivun lievitystä varten niiden kipualievittävän, anageetti-
  459. sen ominaisuuden vuoksi. Lääkekäyttöön tarkoitettua morfiinia ja kodeiinia  kul-
  460. keutuu katukauppaan apteekkimurtojen ja salakuljetusten seurauksena.  Myös  syn-
  461. teettisiä opiaatteja leviää eri tavoin laittomaan kauppaan. Dekstropropoksifeeni
  462. ja erityisesti sen pitkävaikutteinen aineenvaihduntatuote ovat  hyvin  myrkylli-
  463. siä.  Dekstropropoksifeeni  on  nykyään  erityisesti  yhdessä  alkoholin  kanssa
  464. käytettynä tärkein lääkekuolemia aiheuttava aine.
  465.  
  466. Opiaatteihin, erityisesti heroiiniin, riippuvuus syntyy nopeammin kuin mihinkään
  467. muuhun huumeeseen. Ne aiheuttavat voimakasta ja kasvavia annoksia vaativaa riip-
  468. puvuutta ja ovat suonensisäisesti käytettäviä, kalliita  ja  usein  epäpuhtaita.
  469. Viime aikoina Suomen markkinoilla esiintynyt heroiini on ollut myös poltettavaa.
  470. Poltettavan heroiinin yleistyminen on madaltanut käyttökynnystä  ja  siihen  jää
  471. koukkuun siinä kuin suonensisäisesti käytettyynkin.  Kukkakaupoista  ostettavien
  472. kuivattujen unikoiden käyttäminen morfiinin lähteenä (mm. teenä) on yksi  uusim-
  473. mista suuntauksista.
  474.  
  475. Kokeilu voi alkaa uteliaisuudesta tai sattumalta. Hyvänolon tunne voi olla  niin
  476. voimakas, että kokeilija ajautuu helposti väärinkäyttäjäksi. Vieroitusoireet al-
  477. kavat muutaman tunnin kuluessa aineen vaikutuksen loputtua ja ilmenevät  lähinnä
  478. psyykkisenä levottomuutena, mutta kehittyvät melko nopeasti selvästi  fyysisiksi
  479. ja parin vuorokauden kuluessa pahimmillaan sietämättömiksi kiputiloiksi, kouris-
  480. tuksiksi, ripuliksi ja jopa tajuttomuuskohtauksiksi.
  481.  
  482. {6                                                                     ---------->
  483. Opiaateista käytettyjä katunimityksiä ovat hepo, polle, horse, hidas, mopo,  mo-
  484. fa, opa ja orkku.
  485.  
  486. {8Vaikutus:
  487.  
  488. {A- hyvän olon tunne, sekavuus, sammaltava puhe, väsymys
  489. {A- jännittyneisyys ja ahdistuneisuus katoavat
  490. {A- liikkeet ja refleksit hidastuvat
  491. {A- seksuaalinen haluttomuus, ruokahaluttomuus, sietokyvyn kasvu
  492.  
  493. {8Tunnistus:
  494.  
  495. {A- supistuneet silmäterät, pistojäljet käsivarsissa
  496. {A- erittäin voimakkaat vieroitusoireet
  497.  
  498. {8Haitat:
  499.  
  500. {A- nopea ja erittäin voimakas henkinen ja ruumiillinen riippuvuus
  501. {A- pakonomainen tarve käyttää ainetta jatkuvasti
  502. {A- taudit neuloista (hepatiitti, jäykkäkouristus, hiv)
  503. {A- yliannostuksesta hengityshalvaus, kuolema
  504.  
  505.  
  506. {DKokaiini
  507.  
  508. Ensimmäisinä kokaiinin huumaavaan vaikutukseen tutustuivat inkat, jotka pureske-
  509. livat kokapensaan lehtiä mm. uskonnollisten  rituaalien  aikana.  Kasvi  siirtyi
  510. vanhalle mantereelle espanjalaisten valloittajien laivoissa. Vuonna 1860  Albert
  511. Niemann eristi kokalehdistä kokaiinin,  josta  tuli  suosittu  paikallispuudute,
  512. jonka mahdollisuuksia mm. Sigmund Freud on tutkinut. Ainetta käytettiin myös pi-
  513. risteenä sekä oopiumi- ja lääkeriippuvuuden poistamiseen.
  514.  
  515. Vuosisadan vaihteessa alettiin kiinnittää huomiota kokaiinin aiheuttamiin ongel-
  516. miin ja kuolemantapauksiin. Coca-Colan sisältämä kokaiini korvattiin vuonna 1903
  517. (17 vuoden jälkeen)  kofeiinilla.  Ensimmäisessä  maailmansodassa  kokaiini  oli
  518. vielä laajalti käytössä piristeenä ja puudutusaineena. 80-luvulla Kolumbian  oi-
  519. keusministeri murhattiin hänen kehotettuaan maan viranomaisia toimimaan  kokaii-
  520. nilaboratorioiden hävittämiseksi. Kokapensaat kasvatetaan yleensä Boliviassa tai
  521. Perussa, ja itse kokaiini valmistetaan mm. Kolumbiassa. Tällä hetkellä Yhdysval-
  522. lat lienee kuluttajamaista suurin, ja  siellä  ongelmaa  on  yritetty  ratkaista
  523. pitkään. Suomessa krooninen kokaiinin käyttö on lisääntynyt jyrkästi.
  524.  
  525. Kokaiini valmistetaan kokapensaan lehdistä. Kasvin ravintoarvo on  varsin  hyvä:
  526. sata grammaa kokalehtiä sisältää 1275 kJ energiaa, 18,9 grammaa proteiinia, 42,6
  527. grammaa hiilihydraatteja sekä lisäksi monia hivenaineita ja vitamiineja. Kokaii-
  528. ni eli kokaiinihydrokloridi on  valkoista  jauhetta,  jota  käytetään  käytetään
  529. useimmiten nestemäisessä muodossa suonensisäisesti, vaikka  mielikuva  valkoisen
  530. jauheen nuuskaamisesta onkin elokuvien ansiosta vahva. Ice ja crack ovat kokaii-
  531. nijauheesta kemiallisesti  emäksiseksi  muutettuja  kokainiin  freebase-muotoja,
  532. joiden kovia, kellertäviä tai vaaleanruskeita pieniä rakeita  käytetään  poltta-
  533. malla. Kokaiinitahna eli kokabase on välivaiheen uutos kokalehdistä.
  534.  
  535. Pieninä annoksina kokaiini tuottaa hyvänolontunteen, johon liittyy mm.  väsymyk-
  536. sen ja nälän katoaminen sekä älyllisen ja fyysisen suorituskyvyn  lisääntyminen.
  537. Vaikutukset muistuttavat amfetamiinin vaikutuksia mutta ovat  lyhytkestoisempia.
  538. Pulssi kiihtyy, verenpaine nousee, ruokahalu katoaa. Suuret annokset aiheuttavat
  539. ylivireyttä,  sekavuutta,  hallusinaatioita  ja   kouristuksia.   Säännöllisestä
  540. käytöstä voi seurauksena olla psyykkinen ja joissain tapauksissa  myös  fyysinen
  541. riippuvuus,  unettomuutta,  ruokahaluttomuutta,  persoonallisuushäiriöitä   sekä
  542. lisääntynyttä taipumusta väkivaltaiseen ja epäsosiaaliseen käytökseen.  Aine  on
  543. myrkyllistä keskushermostolle. Yliannostus aiheuttaa tuskatiloja, kehon lämpöti-
  544. lan nousua, hallusinaatioita, kouristuksia ja voi johtaa kuolemaan.
  545.  
  546. Nuuskauksen ja pistoksen vaikutus kestää 20 minuutista kahteen tuntiin  ja  sitä
  547. seuraa rauhattomuus, ärtyisyys  ja  alakuloisuus.  Muutaman  vuorokauden  käytön
  548. jälkeen elimistön uupumisen tai aineen  loppumisen  vuoksi  käyttäjä  "romahtaa"
  549. voimakkaisiin vieroitusoireisiin ja muuttuu sekä  väsyneeksi  että  unettomaksi.
  550. Hän on myös masentunut, hermostunut, vainoharhainen,  ruokahaluton,  pahoinvoipa
  551. ja kylmettynyt, joskus itsemurhaa hautova tai psykoottinen.  Poltetun  kokaiinin
  552. vaikutus alkaa 15 - 30 sekunnissa. Se tuottaa voimakkaan, mutta vain 6 - 12  mi-
  553. nuuttia kestävän ja nopeasti haihtuvan euforian. Heti hyvänolontunteen  kadottua
  554. käyttäjä haluaa lisää.
  555.  
  556. Kokaiinin kutsumanimiä ovat C, koka, kokis, jää ja lumi.
  557.  
  558.  
  559. {DMeskaliini
  560.  
  561. "Valkoinen mies menee kirkkoonsa ja puhuu Jeesuksesta;  intiaani  menee  tiipii-
  562. hinsä ja puhuu Jeesukselle." - Quanah Parker (comanche-intiaani, joka puhui  ri-
  563. tualisoidun kristillisen peyotenkäytön puolesta vuosisadan alussa)
  564.  
  565. Pohjois-Meksikossa kasvavasta peyotekaktuksesta  saatava  meskaliini  on  vanhin
  566. tunnettu hallusinogeeni. Sen seremoniallisesta käytöstä on  arkeologisia  todis-
  567. teita yli 3000 vuoden takaa. 60-luvulla  peyotekaktusta  myytiin  Yhdysvalloissa
  568. sadan kappaleen postimyyntierissä. Vuonna 1970 aine kiellettiin lainsäädännöllä.
  569. Pitkän taistelun jälkeen intiaanit saivat oikeuden käyttää meskaliinia rituaali-
  570. siin tarkoituksiin. 1918 perustetun Amerikan alkuperäisasukkaiden  kirkon  jäse-
  571. nillä on oikeus nauttia peyotea sakramenttina.
  572. {6                                                                     ---------->
  573. Kaktuksen maanpäällinen osa, kruunu, koostuu kiekon muotoisista "napeista", jot-
  574. ka leikataan irti ja kuivataan. Kuivattuja nappeja pureskellaan  tai  liuotetaan
  575. vedessä huumaavaan liuoksen aikaansaamiseksi. 5 grammassa kuivattua  peyotea  on
  576. noin 0,5 grammaa meskaliinia, jonka vaikutus kestää n.  12  tuntia.  Meskaliinia
  577. voidaan tuottaa myös synteettisesti. Meskaliini  aiheuttaa  hallusinaatioita  ja
  578. ajan ja etäisyyden arviointikyvyn heikkenemistä. Yliannostuksesta seuraa voimak-
  579. kaampia "matkoja", psykooseja ja jopa kuolema. 
  580.  
  581.  
  582. {DHuumesienet
  583.  
  584. Huumeina käytettävien sienten sisältämä psilosybiini ja psilosiini ovat  voimak-
  585. kaita hallusinogeenejä. Näitä ns. huumesieniä kasvaa miltei koko maailmassa ark-
  586. tisia alueita lukuunottamatta. Etelä-Amerikan alkuperäiskulttuureissa sieniä  on
  587. tuhansia vuosia käytetty sakramentteina ja oraakkeleina. Atsteekkien  yhteiskun-
  588. nassa sienet olivat hyväksytty päihde, kun taas alkoholin  käytöstä  rankaistiin
  589. kuolemalla. Etelä-Amerikassa tutkimustyötä tehnyt kasvitieteilijä Gordon  Wasson
  590. tutustui sieniin ennustaja Maria Sabinan kautta. Wasson  toi  tutkimustuloksensa
  591. julki 50-luvulla. Seuraavalla vuosikymmenellä sienistä tuli  LSD:n  imussa  yksi
  592. suosituimmista hallusinogeeneistä.
  593.  
  594. Sieniä käytetään raakana, kypsennettynä tai kuivattuna suun  kautta.  2  grammaa
  595. kuivattuja sieniä sisältää 4 - 8 grammaa psilosybiiniä tai psilosiiniä, ja  vai-
  596. kutus kestää n. kuusi tuntia. Huumesienten vaikutukset ovat  samantapaiset  kuin
  597. LSD:n, ja lisäksi esiintyy euforiaa ja kiihtymystä. Jotkut  saavat  vatsakipuja,
  598. voivat pahoin ja ripuloivat. Sienet voivat aiheuttaa lyhyitä psykooseja, "pahoja
  599. matkoja" ja "jälkimatkoja".
  600.  
  601. Toleranssi kehittyy nopeasti, ja saman  vaikutuksen  aikaansaamiseksi  tarvitsee
  602. seuraavalla kerralla huomattavasti edellistä suuremman annoksen. Erityisiä  vie-
  603. roitusoireita tai fyysistä riippuvuutta ei ole, mutta käyttäjä voi haluta  tois-
  604. taa kokemuksen. Erityisiä vaikutuksia pitkäaikaiskäytössä ei ole havaittu, mutta
  605. täytyy muistaa ettei pitkäaikaiskäyttöä ole vielä tutkittu tarpeeksi. 
  606.  
  607. Kutsumanimiä ovat mm. psilo, silokka ja tatti.
  608.  
  609.  
  610. {DLääkkeet
  611.  
  612. Lääkkeiden  väärinkäyttöä  on  lääkkeiden  liikakäyttö  (niitä  käytetään  liian
  613. pitkään tai liian suurina annoksina tai vastoin  ohjeita  huumaavaan  tarkoituk-
  614. seen), lääketottumus (lääkkeitä nautitaan vaikka sairaus on  jo  parantunut)  ja
  615. sekakäyttö.
  616.  
  617. Lääkeaineet voidaan jakaa käyttötarkoituksen mukaan psykoosilääkkeisiin, neuroo-
  618. silääkkeisiin, unilääkkeisiin, depressiolääkkeisiin sekä särky- ja  kipulääkkei-
  619. siin. Tavallisimpia väärinkäytettyjä lääkkeitä ovat nuorisoryhmissä uni- ja rau-
  620. hoittavat lääkeaineet, jotka korostavat alkoholin ja muiden päihteiden vaikutus-
  621. ta ja lievittävät niiden vieroitusoireita. Suurimman ongelman muodostavat  bent-
  622. sodiatsepiiniryhmän lääkkeet, joita  käytetään  yleisesti  mm.  ahdistusta  lie-
  623. vittävinä, rauhoittavina ja nukahtamislääkkeinä.
  624.  
  625. Tavallisin sekakäytön muoto on alkoholi ja rauhoittavat lääkkeet.  Alkoholistien
  626. vieroitushoidossa on betsodiatsepiinien (esim. Diapam) käyttö  yleistynyt,  mikä
  627. on saattanut luoda toistuvan tavan käyttää lääkettä vieroitustilanteessa. Krapu-
  628. laa pelätessä pillerin otto aikaistuu ja humalatilassa saattaa  helposti  ylian-
  629. nostella lääkkeet. Lääkkeen käytön syynä voi myös olla tarve voimistaa  humalaa.
  630. Lääkäreiden vastaanotoilla sekakäyttäjät ovat hankalia, vetoavia ja rauhoittavia
  631. lääkkeitä monin keinoin vaativia asiakkaita.
  632. {6                                                                     ---------->
  633. Sekakäytön vaaroja ovat mm. myrkytykset, arvaamaton käytös ja sekoilu, valeitse-
  634. murhat, joutuminen piireihin, altistuminen vahvempiin huumeisiin, alentunut kyn-
  635. nys suun kautta nautittavien huumeiden kuten amfetamiinin ja ekstaasin kokeiluun
  636. sekä lääkkeiden hoidollisen vaikutuksen  heikkeneminen.  Pitkäaikaisvaikutuksina
  637. ovat vaarana maksan, munuaisten ja keskushermoston vauriot. Nuorten  keskuudessa
  638. yleistyneen sekakäytön seuraukset voivat olla kohtalokkaat, sillä pahimmassa ta-
  639. pauksessa elimistö voi unohtaa hengittää.
  640.  
  641. Vieroitusvaiheessa sekakäyttö on siten hankalaa, että eri aineiden  vieroitusoi-
  642. reet ilmaantuvat eri aikoina, pitkittyvät ja sekoittuvat toisiinsa. 
  643.  
  644.  
  645. {8Vaikutus:
  646.  
  647. {A- voimistavat muiden päihteiden kuten alkoholin vaikutuksia
  648. {A- lievittävät vieroitusoireita ja ahdistusta, rauhoittavat
  649.  
  650. {8Tunnistus:
  651.  
  652. {A- väsymys, uneliaisuus, sekavuus
  653. {A- puheen kankeus, epävarmat liikkeet
  654. {A- ahdistuneisuus, levottomuus, apaattisuus
  655. {A- käytöshäiriöt, väkivaltaisuus ja arvaamattomuus
  656. {A- pillerihumalainen on päihtynyt muttei tuoksu viinalle
  657. {A- oksentelu, vapina, itsetuhoajatukset
  658. {A- tyhjät tablettipurkit 
  659.  
  660.  
  661.  
  662. {6                                                                     ---------->
  663. {8Haitat:
  664.  
  665. {A- lamaantumisen (mm. hengitys) vaara yliannostuksessa (valeitsemurhat)
  666. {A- maksan, munuaisten ja keskushermoston vauriot, myrkytykset
  667.  
  668.  
  669. {DDoping
  670.  
  671. Doping on eräs lääkeiden väärinkäytön muoto. Dopingiksi luetaan piristeet,  huu-
  672. maavat kipulääkkeet, anaboliset aineet (steroidit, kasvuhormonit),  beeta-2-ago-
  673. nistit, nesteenpoistolääkkeet, erityisrajoitetut aineet (kannabis, alkoholi)  ja
  674. näytteiden manipulointiin liittyävät aineet ja menetelmät.
  675.  
  676. Dopingilla parannetaan suorituskykyä, nostetaan  kipukynnystä  ja  manipuloidaan
  677. näytteitä. Dopingin käytöstä on selvät ja kiistattomat terveyshaitat. Esim. hor-
  678. monien ja steroidien käyttöä harrastetaan eri voimailulajeissa ja kehonrakennuk-
  679. sen yhteydessä ja niiden käyttäjät ihannoivat usein voimaa ja  fyysistä  kuntoa.
  680. Steroidien ja hormonien laiton kauppa on lisääntynyt voimakkaasti viime  vuosina
  681. ja markkinat näyttävät noudattavan huumekaupan mallia. Niitä liikkuu yhä enemmän
  682. katukaupassa ja niiden aiheuttamia väärinkäyttöongelmia on alettu seurata yhtenä
  683. huumeongelman muotona.
  684.  
  685. Yli 30% käyttäjistä esiintyy aineista johtuvia aggressioita, vihamielisyyttä  ja
  686. ärtyneisyyttä. Hormonien aiheittamat lihasrappeutumat tulevat esiin  vasta  kil-
  687. pailu-uran päätyttyä. Hormonien käyttö aiheuttaa  persoonallisuusmuutoksia  vas-
  688. takkaisien sukupuoliominaisuuksien esiintymisen vuoksi.
  689.  
  690. Steroidien pitkäaikaiskäytön  vaikutuksia  ovat  mm.  agressiivisten  impulssien
  691. kontrollointikyvyn  heikkeneminen,  väkivaltainen   käyttäytyminen,   depressio,
  692. unihäiriöt, mielialan vaihtelut ja jopa psykoosi. Vieroitusoireita pitkäaikaisen
  693. yliannostelun jälkeen ovat masentuneisuus,  libidon  heikkeneminen,  halu  saada
  694. lisää ainetta, väsymys, levottomuus, ruokahaluttomuus ja unettomuus. 
  695.  
  696.  
  697. {DImppaaminen
  698.  
  699. Imppaamisella tarkoitetaan liuottimien, liimojen ja lakkojen hengittämistä päih-
  700. tymistarkoituksessa. Impattavat aineet eivät ole lain tarkoittamia huumausainei-
  701. ta, vaikka ne vaikuttavat huumaavasti.
  702.  
  703. Haihtuvat petrokemian tuotteet kuten tolueeni aiheuttavat impattuina  päihtymyk-
  704. sen, jolle on tyypillistä alentunut tajunnan taso, nystagmus,  sammaltava  puhe,
  705. huojuva kävely, psykomotoriikan hidastuminen, vapina, lihasheikkous,  kaksoisku-
  706. vat, sekavuus ja euforia.
  707.  
  708. Pitempään jatkuva käyttö saattaa aiheuttaa pysyviä aivovaurioita tai  vahingoit-
  709. taa maksaa ja munuaisia. Impatessa on hankala säädellä annoksen kokoa.  Pienikin
  710. annos voi saada aikaan sydämen toimintahäiriöitä ja johtaa jopa  kuolemaan.  Tu-
  711. kehtumiskuolemat ovat yleisiä. Imppaajan voi tunnistaa oireiden lisäksi  tahrai-
  712. sista vaatteista ja esim. liimanhajusta. 
  713.  
  714.  
  715. {DAlkoholi
  716.  
  717. Yleisimmin käytetty päihde on etyylialkoholi eli etanoli, joka on kaikkien alko-
  718. holijuomien tärkein vaikuttava aine. Noin 70% Suomessa valmistetusta alkoholista
  719. kuluu alkoholijuomien valmistukseen ja noin 30% teolliseen  käyttöön.  Alkoholia
  720. käytetään enää nykyään harvoin lääkkeenä. Terveydenhuollossa sitä käytetään  de-
  721. sifiointiin ja puhdistusaineena. Jo esihistoriallisella  ajalla  on  valmistettu
  722. alkoholijuomia. Nykyisin  alkoholi  on  useimmissa  maissa,  varsinkin  aikuisen
  723. väestön keskuudessa, yleisesti hyväksytty laillinen päihde. Sitä  käytetään  mm.
  724. mielihyvää tuottavien, rentouttavien, jännitystä poistavien ja estoja  laukaise-
  725. vien ominaisuuksien vuoksi. Suurella osalla alkoholia käyttäviä ihmisiä  ei  ole
  726. käytön vuoksi vakavia ongelmia. 
  727.  
  728.  
  729. {DKäytön välittömiä seurauksia
  730.  
  731. Alkoholi alkaa imeytyä jo suusta vereen. Ravinnon nauttiminen ennen tai  jälkeen
  732. juomisen tai sen aikana hidastaa imeytymistä. Alkoholi jakautuu tasaisesti  eli-
  733. mistön vesiosaan, vain pieni osa imeytyy rasvakudokseen. Käytetty määrä  vaikut-
  734. taa yksilöllisesti; esim. paino, ikä, sukupuoli, sairaudet, mielentila, raskaus,
  735. ympäristö ja lääkitys aiheuttavat eroja vaikutuksiin.
  736.  
  737. Nousuhumala rentouttaa ja vilkastuttaa useimpia ihmisiä. Mieliala kohenee ja pu-
  738. heliaisuus  sekä  itsevarmuus  lisääntyvät.  Jo  nousuhumalassa   monimutkaisten
  739. tehtävien suorittaminen vaikeutuu, reaktiokyky ja koordinointi sekä useiden koh-
  740. teiden samanaikainen seuraaminen tuottavat vaikeuksia. Liikkeet ja kävely  tule-
  741. vat horjuviksi, puhe sammaltelee ja kuulo huononee, minkä  vuoksi  puhe  muuttuu
  742. äänekkäämmäksi. Myös henkisesti vaativat tehtävät tuottavat hankaluuksia. Humala
  743. kertoo hermoston toiminnan lamaantumisesta, kivun tunne vähenee ja tajunta  hei-
  744. kentyy. Yli kolmen promillen humalatilassa tajunta alkaa kadota ja ihminen  sam-
  745. muu.
  746.  
  747. Alkoholipitoisuuden noustessa yli neljän promillen seuraa alkoholimyrkytys. Tap-
  748. pava veren alkoholipitoisuus vaihtelee. Humalan  tai  krapulan  seurauksena  voi
  749. syntyä aivovaltimon tukos tai repeämä. Myös sydäninfarktiriski kasvaa  akuutissa
  750. juomavaiheessa sekä krapulassa. Akuutti haimatulehdus voi rajun juomisen jälkeen
  751. alkaa myös muillakin kuin alkoholisteilla. Alkoholi nopeuttaa nukahtamista, mut-
  752. ta uni on katkonaista. Tapaturmariski lisääntyy jo nousuhumalassa. 
  753. {DJatkuvan käytön yleisimmät haittavaikutukset
  754.  
  755. Alkoholisteilla esiintyy aivoatrofiaa (aivokudoskatoa), joka voi aiheuttaa  tyl-
  756. sistymistä eli dementiaa. Ääreishermostovaurot (polyneuropatia) aiheuttavat tun-
  757. tohäiriöitä, kipuherkkyyttä, kävelyvaikeuksia sekä liikuntakyvyttömyyttä. Runsas
  758. alkoholin käyttö voi aiheuttaa  maksasairauksia  (rasvamaksa,  maksatulehdus  ja
  759. maksakirroosi) ja kroonista haimatulehdusta, sydän- ja verenkiertoelimistön sekä
  760. hengityselinten sairauksia. Ravitsemuksen, ruoansulatuselimistön, hormonitoimin-
  761. nan ja unen häiriöitä esiintyy myös pitkään  jatkuneen  runsaan  alkoholinkäytön
  762. seurauksena. Persoonallisuuden muutokset, ahdistus, masennus ja  paniikkihäiriöt
  763. ovat yleisiä psyykkisiä oireita. Tapaturmien, keskenmenojen ja sikiön  alkoholi-
  764. vaurioiden riskit lisääntyvät alkoholin suurkuluttajilla.
  765.  
  766. Alkoholiin kehittyy psyykkinen, fyysinen ja sosiaalinen  riippuvuus  sekä  tole-
  767. ranssi eli sietokyky kasvaa sitä suuremmaksi, mitä useammin alkoholia nautitaan.
  768. Krapula seuraa 1 - 3 päivää kestäneen juomisen jälkeen. Pidempiaikaisen juomisen
  769. lopettamista seuraavia oireita  nimitetään  vieroitusoireiksi.  Alkoholismi  pi-
  770. detään epäsuorana itsetuhona, hitaana itsemurhana. 
  771.  
  772.  
  773. {DJälkikirjoitus
  774.  
  775. Olisi kiva saada palautetta, sopivatko tällaiset artikkelit Sakuun.
  776.  
  777. {8HYVÄÄ KESÄÄ KAIKILLE!
  778.  
  779.